Keskustelu tulevasta verotuksesta on aina oleellinen osa eduskuntavaalikamppailua. Tällä kertaa yrittäjät ovat seuranneet kannanottoja huolestuneina, sillä valtaosa ehdokkaita näyttäisi olevan valmis kiristämään listaamattomien yritysten osinkoverotusta.

Yrittäjien osinkoverotusta olisivat selvästi innokkaimmin kiristämässä vasemmistoliiton, sdp:n ja vihreän liiton ehdokkaat ja jossain määrin myös kristillisten ja perussuomalaisten ehdokkaat. Kielteisimmin yrittäjien osinkoverotuksen kiristämiseen taas suhtautuvat kokoomuksen ja rkp:n ehdokkaat. Keskustalaiset puolestaan ovat vain niukasti verotuksen kiristämisen kannalla.

Tosin niissäkin puolueissa, jotka yleisesti haluaisivat kiristää yrittäjien verotusta, löytyy yksittäisiä ehdokkaita, jotka suhtautuvat kielteisesti tai varauksellisesti yrittäjien verotuksen kiristämiseen. 

Suomessahan luovuttiin vuonna 2006 avoir fiscal –järjestelmästä, jonka seurauksena osingot asetettiin kaksinkertaisen verotuksen piiriin.

Jotta muutos ei olisi kohtuuttomasti heikentänyt yritysriskillä saavutettavaa tuottoa, säädettiin listaamattomien yritysten omistajille yksikertainen verotus osingoista, jotka ovat suuruudeltaan yhdeksänprosenttia yrityksen nettovaroista, kuitenkin korkeintaan 90 000 euroa.

Kaikkien eduskuntavaaliehdokkaiden peräänkuuluttama talouskasvu ja työllisyyden parantaminen edellyttää motivoitunutta yrittäjäkuntaa. Jos yrittäjäriskillä ei voi saavuttaa tuottoa, katoaa yritystoiminnan kasvattamiselta ja kehittämiseltä pohja.

Nykyistä verotusta voidaan pitää yrittäjyyteen kannustavana tai ainakin suhteellisen neutraalina. Vahvoihin taseisiin kannustava mahdollisuus nostaa osinkoja palkitsee yrittäjäriskistä ja turvaa yrityksiä myös taantuman aikana.

Ja kun pohditaan osinkoverotuksen tulevaisuutta, on muistettava, että yhtiö on jo kertaalleen maksanut tuloksesta yhteisöverokannan tasoisen veron –  on siis syytä painottaa, että kyse ei ole verovapaasta osingosta.

Erilaisten veronäkemysten taustalla on helppo nähdä taannoisen Hetemäen verotyöryhmän esitys. Siinähän esitettiin poistettavaksi listaamattomien yritysten verovapaat osingot. Perusteluna oli lähinnä se, että verotyöryhmän mukaan nykyinen osinkoveromalli ohjaa investoimaan arvopapereihin ja kiinteistöihin, koska nettovarallisuudesta saatava verosäästö on niissä suurimmillaan. Nopeasti poistettavat kone- ja laiteinvestoinnit eivät tuo vastaavaa veroetua. Koska tutkimus- ja kehitys -investoinnit eivät yleensä kirjaudu yhtiön taseeseen, ne eivät kasvata nettovarallisuutta. Näin nykymallin osinkoverotus ohjaa resursseja varsinaisesta liiketoiminnasta sijoitusvarallisuuteen. 

Uuden eduskunnan tulisi kuitenkin uudistaa verotusta siten, että kasvaviin ja työllistäviin pk –yrityksiin kannattaa sijoittaa. Ellei yrittäjä saa riskinotolleen onnistuessaan tuottoa, on hänen mielekkäämpää sijoittaa johonkin muualle kuin omaan yritykseen.

Tällainen kehitys olisi kohtalokasta nykyisessä tilanteessa, jossa on kaikin keinoin pyrittävä turvaamaan talouden kasvua ja jossa jokaista työpaikkaa tarvitaan.

Voidaan hyvin yhtyä eräiden kielteisesti yrittäjien osinkoverotuksen kiristämiseen suhtautuvien kansanedustajaehdokkaiden perusteluihin: 

Yrittämiseen on kannustettava ja riskinotosta on palkittava. Verotuksella ei saa vaikeuttaa yrittäjyyttä, joka on koko talouselämämme sydän. 

Seppo Teini

Päätoimittaja